keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

Pioneja ei voi vastustaa



Olen hurahtanut pioneihin. 
Ei minulla niitä kovin paljon ole, 
mutta viime vuosina on tullut joka kevät hankittua pari kolme uutta kukkien kuningatarta.



Pioneista pari olen hankkinut suhteellisen kalliina astiataimina, 
pieninä taimina taimimyymälöistä sekä myös ruokakauppakäynnillä muovipaketissa olevina juurakoina. 
Muovipaketissa kotiutuneista juurakoistakin näyttäisi kyllä kasvavan kelpo kansalaisia.
Mutta se kestää.
Ensimmäinen vuosi on jurotusta ja jonkunmoisen lehtipehkon kasvatusta.
Seuraavana vuonna ilmestyy pikkuruinen nuppu ja yleensä nupusta myös pienehkö kukka.
Siitä sitten, jos ja kun kaikki menee kuten pitääkin, kasvu kiihtyy tulevina vuosina
ja kukintakin komistuu. Siis, jos minä ymmärrän olla häiritsemättä niiden rauhaa.

Festiva Maxima


Yhdestä tuollaisesta useampi vuosi sitten ostetusta juurakosta 
kasvoi tämä yllä olevissa kuvissa oleva joka vuosi komistuva puutarhan kaunotar.
Kyseessä on kiinanpioni Festiva Maxima, 
joka viihtyy suhteellisen aurinkoisessa paikassa olevassa perennapenkissä erittäin hyvin. 
Mielelläni näkisin sen paikassa, jossa se pääsisi paremmin edukseen, 
mutta olen toistaiseksi jättänyt sen rauhaan, koska olen ymmärtänyt, 
että pionit eivät tykkää siirtelystä ja en ole vielä saanut päätetyksi, 
missä kohtaa pihaa olisi otollinen paikka pelkälle pionipenkille.
Toisaalta voisin tietysti siirtää muita perennoja sen ympäriltä.
Itse asiassa vuosi sitten keväällä siirsin vieressä kasvavat 
palavat rakkaudet uuteen paikkaan, jotta molemmat isokasvuiset
 perennat saavat paremmin tilaa.

Sarah Bernhardt

Ihana vaaleanpunainen jättikukkainen Sarah Bernhardt on yleinen ja uskomattoman kaunis pioni. 
Se on myös pioni, jonka muistan äitini pihalta nuoruudestani.
Kun se kukkii, toivon kovasti poutasäätä, jotta kova vesisade ei pilaisi sen raskaita kukkia ennenaikaisesti. 



No, tänä kesänä alkukesän helle sai aikaan nopeasti alkaneen kukinnan,
mutta hellettä seurannut kesäkuun viimeisen päivän rankkasade puolestaan sen,
että kukat taipuivat tukiensa varaan maata kohti.
Taitaa tulla kukinta tiensä päähän nopeasti.




'Kulhollinen kauneutta' - Bowl of beauty
Siinäpä erittäin osuva nimi tälle kauniille vaaleanpunaiselle pionille.


Bowl of beauty


Tämän yllä olevan lajikenimestä en ole ihan varma.
Oletettavasti se on  kuitenkin 'Karl Rosenfield'.
Tämä kuva on viime kesältä, sillä nyt se on vasta nupullaan.
Ja saisi toisaalta pysyäkin näiden sateiden ajan.


Mutta kuka hän on?
Ehkä tämä versio ei kuitenkaan ole Rosenfield?
On pienempikukkainen ja ei niin kerrottu.
Tarvitsisin tunnistusapua 😊


 Yhtään erikoisempia pioneja ei meidän pihalta toistaiseksi löydy.
 Kiva olisi kyllä kokeilla; esimerkiksi puuvartisista olen haaveillut, 
mutta toistaiseksi tullut tulokseen, että en yritä ylittää osaamiseni rajoja.
Näitä kuvissa näkyviä on pari kolme yksilöä kutakin ja sitten on pari jurottajaa, 
jotka eivät ole lähteneet kunnon kasvuvauhtiin ja joiden nimi on matkan varrella unohtunut. 
Mietin, josko kaivaisin ne syksyllä ylös ja istuttaisin uuteen paikkaan siinä toivossa, 
että ne kevään tullen lähtisivät kunnon kasvuun. 
Mitä mieltä olet, kannattaako kokeilla?


🌸 Kaunista heinäkuun alkua sinulle 🌸












8 kommenttia:

  1. Pionit ovat upeita ja on kiva, että niitä löytyy useampaa lajia :). Minä olen siirtänyt vanhoja pioneja isoissa paakuissa, eivätkä ne siitä suuttuneet. Kukkivat ihan entiseen tapaan ilman taukoa. Osan siirsin kokonaisena paakkuna ilman juurakon hajoittamista ja muutamat isot vanhat pionit laitoin kahteen osaan siten, että multaa jäi juurakon ympärille. Tärkeää on, että istutussyvyys on sama.




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kokeilen ilman muuta siirtää noita jurottajia joko syksyllä tai viimeistään keväällä. Jäin miettimään tuota istutussyvyyttä; pitääpä tarkastaa noidenkin kohdalla ja olla huolellinen jatkossa. Vähän mietin, että ainakin yksi on ehkä liian syvään istutettu. Mietin sitä jo keväällä ja pikkuisen rapsuttelin pintamultaa ohuemmaksi juurenniskan ympäriltä, mutta en ehkä tarpeeksi.

      Poista
  2. Ihania kuvia. Karl Rosenfieldissä on keltaiset heteet, mutta itse kukka on ehkä hieman kerrotumpi.
    Elo- syyskuun vaihde on oikea aika pionin siirrolle. Koska kukka- aiheet ovat jo silmuissa valmiina se ei myöskään vaikuta seuraavan kesän kukintaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuota yhtä pionia tosiaan mietin, voisiko kuitenkin olla Karl Rosenfield…. tai sitten on vaan joku muu lajike, jonka olen joskus hankkinut, enkä nimeä ole laittanut ylös.. Kiitos myös siirtoajankohdan kertomisesta. Olisin ehkä odottanut vielä syksymmälle, mutta ehkäpä tosiaan jo elo-syyskuun vaihteessa (kun vielä on "kesä") uskaltaudun sen tekemään.

      Poista
  3. Pionit ovat kyllä niin ihania ♥️

    VastaaPoista
  4. Kauniita pioneja. Minulla on kaksi erillistä penkkiä pioneille toisessa on kymmenen ja toisessa kaksikymmentä pionia. Mutta on niissä muutakin perennoja. Minä olen siirtänyt ne syksyllä omiin penkkeihin kun sitä ennen kasvoivat mikä missäkin. Ensimmäisenä kesänä kaikki eivät kukkineet eikä vielä kaikki tänäkään kesänä mutta nyt jo melkein kaikki. Sanovat että jos ovat liian syvälle tai liian pintaan istutettu eivät kuki. Toivottavasti löydät omillesi sopivan paikan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minun pionini ovat liian hajallaan siellä täällä muutaman ryhmissä. Olen haaveillut pionipenkistä, jossa olisi useampia eri aikaan kukkivia versioita.

      Poista

Kommentit lämmittävät mieltä! Kiitos, kun kerrot vierailustasi.