Pienten sydänten lumossa

Kesäpikkusydänten siro olemus ja kauniisti nuokkuva pienet sydämen muotoiset kukat
hurmaavat heti alkukesästä alkaen perennapenkissä ja havuistutusten reunamilla.

Minusta on ihana seurata niiden kasvua ja herkkyyttä, 

joka mielestäni pääsee upeasti esille ilta-auringon loisteessa. 

Valkoinen sydän vaikuttaa jäävän vaaleanpunaisen sisarensa jalkoihin 

mitä leviämisintoon tulee. 

Kokeilin viime vuonna istuttaa Viherpeukaloilta tilattuja tummanpunaisia, vaaleareunaisia

versioita, mutta niistä yksikään ei lähtenyt kasvamaan. 

Ehkä tein jotain väärin istutuksessa, olisi varmaan pitänyt paremmin liottaa juurakot, sillä sen verran kuivia ne saapuessaan olivat. 

Harmittaa jossain määrin, mutta ei voi mitään.

Parempi tällaisen tumpelon on pitäytyäkin näissä perinteisemmissä 😊

Ihan varma en ole, olisiko tämä pikkuruinen kasvanut yhdestä niistä kuivista juurakoista 

(ei kyllä ihan vastaa muistikuvaani),

 vai onkohan tämä jossain muussa vaiheessa tehty hankinta. 

Kuitenkin tällainen lähes särkyneen sydämen kukintojen kaltaisin kukin kukkiva 

pikkuinen kasvaa yksinään ja haluaisin kovasti sen leviävän.  

Tuossa alkukeväästä jaon hieman isossa perennapenkissä muiden perennojen puristuksiin jäänyttä pikkusydäntä
 ja siirsin taimet uuteen paikkaan puolivarjoiseen multapetiin tuija-aidanteen edustalle.
Kerroin asiasta Kevätpuuhia-tekstissä huhtikuussa.
Ihan hyvin ne ovat selvinneet, vaikka kasvuvauhti ei vielä ole alkanutkaan.
Kasvattavat toivottavasti juuriaan.

Nyt helteisinä (ja muuten vain lämpiminä) kesäkuun päivinä olen joutunut kastelemaan
taimia päivittäin, sillä en halua menettää niitä.

Pikkusydämet ovat minulle istutusalueiden luottokasveja. 

Ne jaksavat kukkia käytännössä koko kesän ja ovat itsekin kauniita,

mutta toisaalta antavat tilaa toistenkin kukkia.

Kesäpikkusydän - Dicentra formosa

💗 Sydämellistä kesäkuun loppua Sinulle 💗