Sininen kevät

 

Kevätkaihonkukka on upea ilmestys 

täplittäessään kotipihan  kivenkolot pensaiden alustoista puhumattakaan. 

Ja toki alun perin kukkapenkin reunuskasviksi istutettu kukkija on valloittanut

pitkillä rönsyillään lisää kasvualaa itse kukkapenkeistäkin. 

Kova leviämään kun on.

Sain tälle tontille rakennettuamme silloiselta, nyt jo edesmenneeltä, 

työkaveriltani isot tuppaat kevätkaihonkukkaa, taponlehteä ja suikeroalpia.

Kaikki ne ovat onneksi menestyneet jopa yllättävänkin hyvin. 

Ja samalla tietenkin levinneet paitsi oma-aloitteisesti, myös minun avittamanani. 

Olen hänelle ikuisesti kiitollinen, että hän tarjosi silloin minulle helppoja perennoja,

joiden avulla sain nopeasti sekä vihreää että kukkivaa uuden talon ympäristöön. 

Istutin tosiaan erään pihan pengerryksen luuisiin kivenkoloihin kevätkaihonkukkaa 

ja se on täyttänyt paikkansa oikein hyvin. 

Siellä se aloittaa kukintansa ensimmäisenä keväällä. 

Toinen huhti-toukokuun vaihteessa kukkiva sininen kaunotar on sinivuokko, 

joka myös kasvaa paitsi omalla pihalla myös läheisessä metsässä hiekkaisen ojan pohjasta puhumattakaan.

Tällä tontilla kasvoi ennen sen muokkausta ja rakentamista lehtomaista sekametsää ja

aluskasvillisuutena keväällä sekä valko- että sinivuokkoja.

Onneksi niistä osa on säästynyt ja olosuhteiden muutoksista huolimatta pärjännyt.

Pian alkaa nopean kasvun aika.

Silloin muutoksia tapahtuu sellaista vauhtia, että mukana ei meinaa pysyä. 

Seuraavaksi kukintaa aloittelevat helmililjat, pikkutalviot ja isotuomipihlajat.

Sitten on lemmikkien, tulppaanien ja arovuokkojen vuoro. 

Mutta tällä hetkellä kukkien katselijan pitää aktiivisena kevätkaihonkukan katselu.

💙 Kaunista sinistä toukokuuta 💙