Kevään ensimmäiset

 

Oli ihan pakko käydä varta vasten näiden kuvaamista varten hakemassa puhelin sisältä,

vaikka jo kovasti väsyttikin ja olin ajatellut, että vaikka hommat ovatkin kesken, 

lähden nyt sisälle viettämään viimeisen lomapäivän loppuun tietokoneen ääressä.

Mutta niin ne aikeet unohtuivat hetkeksi.

Olin siis käyttämässä koiraa tänään iltapäivällä tuossa lähimetsikössä ja ihmettelin, 

mitä sinistä maasta pilkottaa.

Sinivuokkoja!

En ollut osannut ollenkaan ajatella, että sieltä ne jo nyt pilkistäisivät.

Juuri, kun kotipihan muutama krookus oli avannut kukkansa, 

oli luontokin herännyt yhtä aikaa. 

Yhtään ainutta leskenlehteäkään en ole vielä nähnyt, 

mutta nämä upeudet kukkivat jo 💙

Iltapäiväksi oli ennustettu vesisadetta, joten menin heti aamusta pihaa siistimään.

Siinä hommassa vierähti useampi tunti ja tulin siihen tulokseen, 

että kyllä on hidasta tämä minun touhuamiseni.

Jalat ja selkä ovat kuin tulessa, mutta tehtävä on.

Ja siis ihan olen itse näin aikatauluttanut ja päättänyt.

Hullun hommaa, mutta kivaa 😊

Osa on vielä kovasti nupullaan ja suloisen untuvan peitossa. 

Moni ei ole vielä edes uskaltanut nenäänsä kuivien lehtien seasta nostaa. 

Mutta sieltä ne ponnistavat lehtien, heinänkorsien, sammalen ja puolukanvarpujen seasta.

Jännä, miten lähekkäin kasvavat ovat myös erisävyisiä.

Erilaisia sinisen ja violetin sävyjä olen huomannut, mutta valkoista sinivuokkoa en, 

vaikka sellaisia kuitenkin kuulemma on.

Ja kotipihalla kukkivat siis muutamat krookukset.

Minun oli tarkoitus istuttaa syksyllä lisää krookuksia ja ylipäätään kevään sipulikukkia,

mutta niin vain jäivät hankkimatta ja istuttamatta.

Onneksi nämä vanhat jaksavat kuitenkin vielä ponnistaa syyshortensian ja

tuijan juurelta.

Ja nyt on jo kolme ruukkukukaksikin nimitettävää pihalla. 

Yksi on talven maassa talvehtinut iso kärhöjuurakko, 

jonka aamulla kaivoin esille ja laitoin lisämullan kanssa isoon ruukkuun odottamaan

terassille siirtämistä.

Yksi on myös samaisessa istutuskuopassa multakummun suojissa talvehtinut

ruukkuruusu, jonka myös siirsin ruukkuun ja typistin jo syksyllä leikatut oksat vieläkin lyhyemmiksi. 

Toivottavasti molemmat ovat selvinneet talvesta ja kasvu käynnistyy.

Aika hyväkuntoisilta näyttivät ainakin tässä vaiheessa. 

Ja kolmas ruukkukukka on keltaisena pikkuaurinkona loistava 

pääsiäiseksi hankittu ruukkunarsissi, joka vihdoin alkoi kukkimaan kuistin pöydällä.

Kaunista kevättä Sinulle!