Toukokuun alun kukintaa kotipihalla

Toukokuussa puutarha herää eloon.

Tässä muutamia kotipihan kaunottaria kuvattuna äitienpäiväviikonloppuna 
kirkkaassa keväisessä auringonpaisteessa.
Nyt on kylmää, koleaa ja epävakaista ja tulppaanitkin osittain sulkeneet terälehtensä.

Tulppaaneja ei voi olla liikaa. Harmillista, kun ne taantuvat niin nopeasti ja 

edelliskesän upeista kukkijoista ei välttämättä seuraavana keväänä nouse kuin lehdet. 

Olen lukenut jostain, että kannattaisi leikata lehdet pois, jos nuppua ei ilmaannu, 

jotta sipuli jaksaa seuraavana keväänä kukkia. 

Voisiko tuo pitää paikkansa?

Lannoitetta yritän kyllä muistaa antaa.

Onneksi kuitenkin nämä kuvissa näkyneet valkoiset ja oranssit jaksoivat avata kukkansa.

Molempien nimet ovat jääneet laittamatta muistiin, 

mutta aikaisia lajikkeita ovat nämäkin.

Vaikka kaikki kukat ovat ihania ja pidän varsinkin hempeistä, vaaleanpunaisen, sinisen ja violetin sävyistä, 
vie puhdas valkoinen myös kukissa voiton. 
Siksipä meidän kotipihamme pensaista löytyy nimenomaan monta valkokukkaista lajiketta; 
syreenit, jasmikkeet, hortensiat ja hanhikit.

Valkoinen hyasintti huumaa tuoksullaan ja minun on ihan pakko pysähtyä nuuhkaisemaan
 sitä lähes joka kerta, kun sen ohi kuljen. 

Kevätkaihonkukka

Kevätkaihonkukat avaavat taivaansiniset kukkansa heti kevään alussa ja jatkavat sinnikkäästi pitkälle toukokuuhun. 

Olen joka kevät lisännyt niiden kasvupaikkoja istutusalueiden aluskasveiksi ja 

kivikkopenkereen rakoihin, jossa se muodostaa upeita tukkatuppaita.

Ryhmäruusut työnsivät jo helmikuussa lehtien alkuja ja 

pelkäsin niiden ottavan pahasti takapakkia maaliskuussa olleista kylmistä ilmoista. 

Mutta vielä mitä! 

Hyvin selvisivät ja uusi kasvu on niilläkin jo pitkällä 😊 

Myös kuunliljojen miekkamaiset lehtisuppiloiden alut työntyvät päättäväisesti aamuauringon puoleisesta perennapenkistä. 

Kuunliljoja olen jakanut muutaman vuoden välein aika varovaisesti ja mielestäni kasvu ei ole siitä häiriintynyt.
Taitavat jossain määrin vähän vaatiakin jakamista.

Alla olevassa kuvassa ovat viime keväänä uuteen paikkaan siirtämäni palavat rakkaudet, 

jotka eivät myöskään olleet jakamisesta ja siirtämisestä millänsäkään, 

vaan kukkivat samana kesänä jo kauniisti ja nytkin kasvu on jo hyvässä vauhdissa.

Myös vähän aikaa sitten jakamani kesäpikkusydän selviytyi operaatiosta voittajana 

 ja on aloittanut kukintansa pienimuotoisesti.

Olen sen sitkeyteen todella tyytyväinen 😊

Käynnöskehikossa näkösuojaa antamassa kasvava alppikärhö aloitti sinisen 

kukintansa äitienpäiväviikonloppuna. 

Sen vaatimattomasti alas päin suuntaavat kukat ovat herkän kauniita 

ja kukinta pääsee varmaan parempaan vauhtiin, 

kunhan sää jossain vaiheessa taas uudestaan lämpenee.

Suloiset lemmikitkin aloittavat kukintaansa ja

 ne ovatkin ihan omatoimisesti levinneet pihalla vähän joka puolelle. 

Kirjovaahtera Drummondii

Pihamme pieni kirjovaahtera aloitti myös kukintansa toukokuun toisena viikonloppuna.

Kaunista toukokuisen viikon jatkoa 💚